Yang-tyylin taiji on luonteeltaan kuin tasaisen rauhallisesti virtaava vesi joessa. Tässä pääsee rauhassa opettelemaan taijin perusteet ja antaa hyvä pohjan muuhun taijihin.

Tunnusomaista on liikkeiden selkeys, rentous ja vähäeleisyys eli sitä kautta joutuu pakostakin vähentämään helposti ylisuorittavaa ja liian tehokasta suoritustapaa pois. 

Chen-tyylin taiji on puolestaan joki jossa on rauhallisuuden  lisäksi myös nopeampaa virtausta, kuohuntaa ja koskia. Tässä pääsee tutkailemaan taijin olemusta huomattavasti monipuolisemmin ja opitaan antamaan voimaa myös näkyvämmin ulos. Siinä missä Yangissa on isoja laajoja selkeitä  liikkeitä niin tässä luvassa paljon pikku kiemuroita sekä näkyvämpää kung fu-asennetta.  

Taiji-miekka auttaa ymmärtämään taijin perusteita lisää ja kuinka miekan saisi toimimaan  kehon jatkeena. Miekan paino haastaa tutkailemaan asentoa/liikkeitä uudella tavalla ja kiinnitttämään lisää huomiota oikeanlaiseen rentouteen/voimaan ja hyvään taijiergonomiaan. Miekkaa on tosi kiva tehdä ja sen olemusta on usein verratttu lohikäärmeeseen. Liikkeiden nimistä löytyykin mm. Vihreä lohikäärme nousee vedestä.  

Taijin pariharjoitusten kautta päästään tutkimaan parin kanssa edellä mainittuja asiota. Alkuun parin kautta opetellaan rentoutta, juurtumista, itsensä ja toisen kuuntelua sekä taijin perusteiden ymmärtämistä. Kaikki Taijiquanin liikkeet ovat kamppailutaidollisia ja tämä näkyy kaikessa taijissa tietynlaisena  koko kehon voimanmekaniikkana sekä kuinka liike on rentoa mutta vahvaa. Kuitenkaan kaikkia ei kiinnosta lajin kamppailutekniikoiden treenaus mutta rentoutta ja keho/mieli-tietoisuutta syventäviä pariharjoitteita olisi hyvä myös opiskella. Taijiquanin pariharjoittelu on leikittelevää, kuulostelevaa ja samalla oppii mukautumaan toisen liikkeisiin kuin yin/yang jotka ovat jatkuvassa liikkeessä toistensa kanssa mutta kuitenkin harmoniassa kuunnellen toista.  

Sanotaaan että taijin harrastajan pitäisi osata chi kung (qigong) mutta chi kungin harrrastaja ei välttämättä osaa taijia. Chi kung tarkoittaakin "harjoittaa chitä" ja ilman sitä liikkeet jäävät helposti liian fyysiseksi. Toki chi kungiin on myös omat sarjansa sekä harjoitteensa mutta se on myös jokaisen taijiliikeen sisällä. Vielä syvempi sisäisempi harjoittelu eli Neijia kuuluu myös harjoitteluun sekä meditaatio. Nämä sisältää monipuolisesti niin kehoa, hengitystä, mieltä, tunteita ja enegiaa tasapainottavia sekä vahvistavia harjoitteita.